Finally found you [muutoksen tuulia]

Muutoksen tuulet puhaltavat jälleen, mutta mukana on sekä positiivisia, että negatiivisia asioita + yksi iso uutinen jonka kirjoittelen vähän myöhemmin. Ja siis postausksia ei ole taaskaan tullut juurikin sekavan tilanteen vuoki, josta alempana kirjoitan.

Ollaan Viipan kanssa jatkettu melko lailla samalla linjalla - eli haettu kunnioitusta ja luottamusta maasta käsin. Viippa on ollut jo paljon helpompi ja mukavampi käsitellä, ja hoitotoimenpiteet eivät ole tuottaneet onglemia. Viime perjantaina Viipalla oli raspaus ja rokotus, ja se on myös kengitetty, joten kaikki olisi ollut valmiina, mutta...

 Satulaahan me ollaan metsästetty siitä asti kun Viippa tuli. Olemme sovittaneet todella monia satuloita, mutta yksikään ei ole ollut täydellinen. Joukosta kuitenkin löytyi yksi hyvä, jonka päätimme ottaa. Ja tässä vaiheessa muistutan, että sovituksessa on AINA ollut mukana ammatti-ihminen, koska vaikka itsekin jonkun verran satuloista tiedän, en ole pätevä kertomaan milloin satula todella on hyvä. Satulaa on testattu myös selästä käsin, ja Viippa on ollut todella rento ja liike on ollut elastista. Kyseessä on kuitenkin sen verran herkkä hevonen, että ilmottaa kyllä heti jos jokin tuntuu epämiellyttävältä.

Kuitenkin erinäisten keskusteluiden kautta, omistaja ilmoitti viime viikolla, että ylläpitosopimus irtisanotaan, koska olen käyttänyt hevosella sille sopimatonta satulaa.  Ja siis edelleen sanon vielä, että en ole mennyt satulalla kuin pari kertaa (vaikka se on sovitettu ja todettu hyväksi - ratsastus on jäänyt maastakäsin työskentelyn takia), ja se on todettu monen ammattilaisen kanssa sopivaksi käyttöön ja kolmanneksi, jos huomaisin pienintäkään merkkiä satulan epäsopivuudesta lopettaisin sen käytön. En nyt syyllistä ketään, mutta nämä ovat faktat.

Kuitenkin erinäisten pohdintojen ja tuskailujen jälkeen päädyimme ratkaisuun, jota kukaan ei osannut odottaa.

Viippahan oli siis alun perin myynnissä, mutta saatiin sovittua niin, että saatiin se ylläpitoon. Noin kuukauden se ehti olla ylläpidossa ja alkoikin jo kivasti kotiutua ja toimia eri tilanteissa fiksusti. Yp sopimuksen päättyminen oli mielestäni todella harmillista, koska olin tavallaan jo ehtinyt kiintyä omalaatuiseen tammaan ja olen joutunut luopumaan melko monesta hevosesta ennenkin --> tiesin, että toipuminen vie taas aikansa...

Ratkaisuksi muodostui Viipan ostaminen, keskustelimme omistajan kanssa, ja pääsimme hinnasta sopuun. Kauppakirja saatiin tehtyä ja allekirjoitettua ja nyt Viippa onkin sitten virallisesti minun! Olen vieläkin aivan äimän käkenä enkä tahdo uskoa tätä todeksi, mutta niin se vaan on. Vuosien lainahevosten jälkeen löysin vihdoin sen oman, jonka kanssa voin treenata ja toimia ilman kolmatta osapuolta - eli hevosen omistajaa. Tällä kertaa omistaja ei voi vain ilmoittaa tarvitsevansa hevosensa tunneille tai jotain muuta. Tämä fiilis on uskomaton, mutta kaipa mun pitäis oikeesti vaan uskoa että näin on.

Postaustahdin yritän nyt pitää siinä noin 1 krt/viikko :)

Viippa oikealla